Kiinnostaako Slovenia?

SLOVENIA : Eurooppa pienoiskoossa, maa Alppien aurinkoisella puolella

Tässä vain 20000 km2:n kokoisessa kahden miljoonan asukkaan maassa on todella kaikkea: Välimeren rantaa ja kylpylöitä, lähes kolmikilometrisiä vuoria ja hyviä laskettelurinteitä, tippukiviluolia, viiniviljelyksiä, vanhoja linnoja ja luostareita, kauniita kyliä ja kaupunkeja, mutta myös erinomaiset liikenneyhteydet, monipuolista ruokakulttuuria, hyvät palvelut ja suomalaiselle edullinen hintataso.
Slovenia on EU-maa vuodesta 2004 ja käyttänyt euroa vuodesta 2007. Se on vauras mutta ei tuhlaileva. Se on nykyaikainen ja kehittynyt mutta samalla perinteitä kunnioittava, kulttuuri- ja luonnonympäristöä vaaliva maa. Se on jatkuvasti suosiotaan kasvattava matkakohde mutta ei turismin pilaama, hyvin hoidettu mutta ei kitsinen, toimiva mutta ei turbotehokas. Siis kodikas ja viihtyisä. Lisäksi sloveenit ovat ystävällisiä, kielitaitoisia ja avuliaita.
Slovenia on pinta-alaan nähden Euroopan kolmanneksi metsäisin maa Suomen ja Ruotsin jälkeen, eikä siellä harrasteta avohakkuita. Sloveenit ovat urheilullista kansaa ja liikkuvat mielellään patikoimalla tai pyöräilemällä kauniissa metsä- ja vuoristomaisemissa.

Slovenian kulttuurimaisemassa näkyy vaikutteita naapureista, Itävallasta, Italiasta,  Kroatiasta ja Unkarista. 300 000 asukkaan pääkaupunki Ljubljana on Keski-Euroopan viehättävimpiä kaupunkeja.
Parikymmentä suomalaista matkatoimistoa ja yhdistystä järjestää nykyisin matkoja Sloveniaan. Huhtikuusta lokakuuhun pääsee Finnairin koneella suoraan Helsingistä Ljubljanaan. Pääkaupunki on mukavasti lähes keskellä Sloveniaa, joten sieltä voi tehdä päiväretken mihin tahansa maan kolkkaan, koilliseen maan toiseksi suurimpaan kaupunkiin Mariboriin tai lounaaseen rannikolle, vaikka aterioimaan  Piranin viihtyisiin kalaravintoloihin.

Suuremmistakaan valtioista ei Suomessa julkaista kattavia historiateoksia, joten sitäkin merkittävämpänä voidaan pitää 2004 ilmestynyttä Janko Prunkin Slovenian historiaa (Kirja-Aurora 2004. 248 s. Suomentanut Kari Klemelä.) Kirjoittaja tuo hyvin esiin kaksimiljoonaisen Slovenian vuosisataiset siteet Keski-Eurooppaan ja tarkastelee kehitystä, joka johti irtautumiseen Jugoslaviasta. Huomiota saavat myös sloveenivähemmistöt Italiassa ja Itävallassa. Slovenia-seuran jäsenenä voit ostaa kirjaa yhdistyksemme kautta alennuksella.


Autoilijan tietopaketti

Sloveniassa huoltoasemia on moottoriteiden varsilla n. 30 km välein ja ne ovat auki 24 h vuorokaudessa. AMZS on Slovenian auto- ja motoristiyhdistys, joka auttaa esim. vikatilanteissa, soita numeroon 1987.

Auton vuokrausta hoitavat tutut ketjut, kuten Avis, Herz, Sixt, Europcar ym. Vuokraajat löytyvät Google-haulla Rent a car Slovenia. Vuokraajan on oltava vähintään 21-vuotias, jolla on ollut ajokortti vähintään 2 vuoden ajan.  Tarkista autoa vastaan ottaessasi, että voimassa oleva tiemaksutarra eli vignetti on liimattuna autosi tuulilasiin.

Ajovalojen käyttö on pakollista myös päivällä, kuten Suomessa.

Kuljettajalla saa olla korkeintaan 0,5 promillea alkoholia veressä  ja kuljettajia puhallutetaan nykyisin tiheään.

Pakollinen vignetti

Tietullimaksujen sijaan kaikkiin alle 3,5 tonnin painoisiin moottoriajoneuvoihin on ostettava aikaan sidottu tarra, josta käytetään nimitystä vignetti.  Vignetti on pakollinen moottoriteillä ja muillakin tieoperaattorien ylläpitämillä teillä ajettaessa ja sen puuttumisesta seuraa tuntuva sakko. Vignettejä voi ostaa jo naapurimaiden bensa-asemilta rajaa lähestyttäessä. Saatavilla on 7 päivän, kuukauden tai vuoden voimassa olevia vignettejä. Seuraavasta  linkistä löytyvät tarkemmat tiedot vigneteistä sekä  vuoden 2017 hinnat eri kokoisille ajoneuvoille: https://www.tolltickets.com/country/slovenia/vignette.aspx?lang=en-GB

Katso myös DARSin hyödyllinen sivusto https://www.dars.si/ mistä löytyvät mm. ohjeet korvausten hakuun vignettiin liittyvissä ongelmissa.

Itävallasta saavuttaessa peritään rajalla ennen Karavanken-tunneliin ajoa tietulli, joka oikeuttaa ajamaan Hrusican huoltamolle saakka (muutama kilometri tunnelista eteenpäin). Hrusicasta voi myös ostaa vignetin.

Muistatahan, että Itävallassa on oma, myös pakollinen vignettinsä, jota saa naapurimaista bensa-asemilta ja Saksasta saavuttaessa raja-asemalta ennen Salzburgia.

Linja-autot, matkailuautot, rekat ym. yli 3,5 tonnia painavat ajoneuvot: Tietullin voi maksaa erikseen luottokortilla tai käteisellä jokaisella tietulliasemalla tai ennakkoon DARS-kortilla. Sloveniassa ohitetaan tietulliasema aina moottoriteiden alkupäässä ja moottoritieltä poistuttaessa. Alle 3,5 tonnisten ajoneuvojen kuljettajien ei tarvitse näistä asemista välittää, vaan vignetillä voi ajaa läpi pysähtymättä.


Löydä Slovenian viinit

Slovenia on pieni suuri viinimaa. Se on myös ikivanha viinimaa; siellä on valmistettu viiniä pari tuhatta vuotta. Välillä viininvalmistus tosin miltei katosi, mutta kristinusko ja munkit virvoittivat sen. Katolinen kirkko omisti aikanaan runsaasti viinitarhoja. Vasta viitisen sataa vuotta sitten porvaristo työntyi viinintekijöiden joukkoon.

Sitten viinikirva pilasi juhlat. Se tuhosi suurimman osan niin Slovenian kuin muun Euroopan viinitarhoja 1800-luvun lopulla. Suuria tuhoajia olivat myös molemmat maailmansodat 1900-luvulla.

Titon Jugoslaviaan kuuluminen tuhosi enologista ammattitaitoa. Viinintuotannon tavoitteeksi asettui määrä, ei laatu. Viinitilat viljelivät rypäleitä, mutta sato myytiin suuriin osuuskuntiin, jotka tekivät viiniä teollisesti. Lajikevalikoimassa painopiste siirtyi kotoperäisistä rypäleistä kansainvälisesti tunnettuihin lajikkeisiin.

Kaikki muuttui, kun Jugoslavia hajosi ja Slovenia itsenäistyi 1991. Muutokselle antoi lisäpotkua maan liittyminen Euroopan unioniin vuonna 2004. Kukkulaisen ja vuoristoisen maan parhailta rinteiltä alkoi kadota villisti kasvavia pensaita. Tilalle istutettiin uusia viiniköynnöksiä.

Rypäleiden ja artesaanien suurvalta

Slovenian viininviljelyn aluejako on perua Itävalta-Unkarin ajoilta. Viljelyalueita on kolme: Primorska, Podravje ja Posavje. Primorska rajautuu Italiaan ja Kroatiaan, Podravje Itävaltaan,  Unkariin ja Kroatiaan ja  Posavje vain Kroatiaan. Nämä alueet jakautuvat pienempiin viinialueisiin ja paikallisiin viinipiireihin.

Slovenia on vain Kainuun maakunnan kokoinen, mutta rypälelajikkeita sillä on muillekin jakaa. Pienessä maassa myös viinitilat ovat pieniä, usein alle kymmenen tai vähän päälle kymmenen hehtaarin tiloja. Maassa on vain puolisen tusinaa isoja teollisempia viinintuottajia ja jokunen isomman puoleinen. Tilanne on ihanteellinen viinin ystävän kannalta: kun ei voi kilpailla määrällä on kilpailtava laadulla.

Slovenian parhaimmat viinintekijät ovat luovia viinitaiteilijoita. Toista kuin maailman halpojen bulkkiviinien tekijät. Slovenialainen viiniartesaani hoitaa ja kaitsee viinejään useita vuosia, ennen kuin asettaa ne myyntiin. Slow wine – sitä ovat parhaat slovenialaiset viinit. Usein luonnonmukaisesti tai biodynaamisesti viljellyistä rypäleistä luonnollisen käymisen tuloksena syntyviä viinejä.

Erityisesti Primorskassa tehdään myös niin sanottuja alkuviinejä. Niissä viini käy luomurypäleen omilla hiivoilla eikä käymistä manipuloida erityisprosesseilla, lisätyillä aineilla tai lämmön säätelyllä. Viiniä ei suodateta ja sulfiittien määrä on hyvin matala. Alkuviinien tekijät valmistavat valkoviininsä ja punaviininsä samalla tavalla: rypäleet saavat uuttua kuorineen rypälemehussa lyhyemmän tai pidemmän ajan. Tuloksena on kullankeltaisia ja oranssisia  – ja hyvin kestäviä – valkoviinejä.

Jokunen alkuviinintekijä myös käyttää viininteossa muutakin puuta kuin tammea: akasiaa, kirsikkapuuta ja mulperipuuta. Viime mainitulla on alueella pitkät perinteet.

Slovenian itsenäistyttyä alkoi maan alkuperäisrypäleiden renessanssi. Pinela-lajike, josta nykyään tehdään hienostunutta valkoviiniä. Vaikeana pidetyn Pinelan uusi tuleminen on seurausta Ljubljanan  yliopiston ja innovatiivisten viljelijöiden ponnistuksista. Toinen uuteen kukoistukseen noussut vanha slovenialainen rypäle on Zelen. Nimensä mukaisesti se on hyvinkin vihertävää.

Podravjen viininviljelyalue Slovenian keskiosassa on erittäin aromaattisten valkoviinien seutua. Rypälevalikoima on valtava ja vie ajatukset Itävaltaan. Mutta seudulla on myös hyviä punaviinin tekijöitä. Modra Frankinja eli Blaufränkisch ja Modri Pinot eli Pinot noir ovat näillä seuduilla vanhoja tuttuja rypäleitä.

Sloveniassa on Euroopan vanhin viiniköynnös

Slovenia voi ylpeillä Euroopan vanhimmalla, yhä voimissaan olevalla viiniköynnöksellä. Tämä 400-vuotias köynnös sijaitsee Mariborissa. Lajike on nimeltään Zametovka. Samannimistä lajiketta viljellään myös Itävallassa ja Kroatiassa. Siitä tehdään hapokasta punaviiniä.

Sloveniassa on toinenkin punaviini, jota leimaa korostunut hapokkuus: Teran. Sitä tehdään Italian rajan tuntumassa Primorskassa, karstimaa-alueella, ja se on molemmin puolin rajaa yhtä arvostettu ja legendaarinen viini.

Miltei terveysviini. Väitetään, että sitä myytiin Itävalta-Unkarissa apteekeissa aneemisille. Se on siinä määrin rautapitoinen.

Osa Slovenia-seuran jäsenistä vahvisti sillä itseään seuran ensimmäisellä viinimatkalla Primorskassa syyskuussa 2012. Ensi syksynä seuran viinimatka suuntautuu Podravjeen.  Silloin voi tavata 400-vuotiaan köynnösvanhuksen.


KESÄFESTARIT SLOVENIASSA – METALLIMUSIIKKI 

Tolmin-kaupungin ihanalla vuoristoalueella tapahtuu joka kesä Slovenian ainoa suuri open air metallifestivaali. Vuodesta 2004 myös monille suomalaisille hyvin tuttu METALCAMP on kesällä 2013 jälleen paikalla; festivaalilla on vuonna 2013 kuitenkin uusi logo eli METALDAYS.

Metallifestivaali METALDAYS sijaitsee samassa paikassa kuten entinen Metalcamp – eli Sotojessa, kahden joen rannoilla; siellä maisemat ovat todella kauniita ja jopa satumaisia. Korkeita vihreitä vuoria, metsiä, kaunista luontoa ja sen lisäksi vielä Eurooppaan puhtain joki Soa – tätä kaikkea on tarjolla Tolminin alueella. Kuten METALCAMP:ista myös METALDAYS:ista tulee ihana pieni loma hevareille – ja tietenkin kaikille muille hyän musikiin ja kauniin luonnon ystäville.

Päivällä on mahdollista uida puhtaassa joessa, ottaa aurinkoa rannalla tai vaikkapa nauttia hyvästä slovenialaisesta ruoasta Tolminissa.

 


Opiskelemaan Sloveniaan?

+ edullinen, hyvät opiskelijaedut

+ paljon opiskelijoita, erityisesti pääkaupungissa

+ pieni ja helppo opiskelumaa, hyvät mahdollisuudet matkustaa

+ monipuolinen, löytyy jokaiselle jotakin

+ paljon opiskelumahdollisuuksia englanniksi, esim. kaupallisella alalla

+ yleiskuvaltaan siisti, vesijohtovesi juomakelpoista

+ kaikkien alojen opintomahdollisuuksia ei tarjota englanniksi, mutta kurssisuunnitelman voi rakentaa joustavasti

Slovenia on yksi Euroopan pienimmistä maista, mutta pelkästään Ljubljanan yliopistoon hakee vuosittain reilusti yli 1000 vaihto-opiskelijaa ympäri maailmaa. Suomalaisia vaihto-opiskelijoita Sloveniassa on vuosittain useita kymmeniä, joitain myös varsinaisina tutkinto-opiskelijoina. Yliopisto-opiskelu on paikallisten keskuudessa suosittua. Sloveniassa toimii kolme julkista yliopistoa, joista suurin on Ljubljanan yliopisto, jossa opiskelee noin 65 000 opiskelijaa. Muut julkiset yliopistot ovat Mariborin ja Primorskan yliopisto. Näiden lisäksi Nova Goricassa on yksityinen yliopisto.

Sloveniaan on helppo mennä, sen rentoon ja vireään opiskelija elämään on helppo tykästyä. Opiskelijan asema koetaan pitkälti hyväksi erinäisten etuuksien vuoksi eikä tiukassa työllisyystilanteessa monella paikallisella ole kiirettä valmistua. Opiskelijoiden määrä näkyy katuvassa erityisesti talvella, kesällä opikelijoiden palatessa kotiseudulleen alkaa pääkaupunki täyttyä turisteista. Terassit täyttyvät aurinkoisina päivinä ympäri vuoden. Edulliset hinnat, ystävälliset ihmiset ja vuoristomaisemat saavat hymyn kasvoille. Ljubljana tarjoaa jokaiselle jotakin opiskelijabileistä oopperaan, pubeista yökerhoihin.

Lukuvuosi käynnistyy usealla vaihto-opiskelijalla slovenian kielen alkeiden opiskelulla. Kielikurssi ei ole ollut pelkkää kuivaa kielioppia, ohjemaan kuuluu myös vapaamuotoista yhdessä oloa ja maan kulttuuriin tutustumista. Kielikurssi ei kuitenkaan ole välttämätön, sillä Sloveniassa pärjää hyvin englannilla, mutta paikallisen kielen alkeiden osaaminen silti kannattaa.

Paikallisiin opiskelijoihin voi tutustua vaikka jakamalla opiskelija asunnon uuden ystävän kanssa. Tyypillisin ja edullisin tapa asua on jakaa opiskelija asuntolassa huone toisen opiskelijan kanssa, tällöin vuokra menoista voi selvitä jopa alle sadalla erolla kuukaudessa. Omaa rauhaa kaipaava opiskelija maksaa yhden hengen huoneesta 200-300 euroa. Asuntoja on tarjolla melko hyvin, myös yliopistojen kautta. Mikäli haluaa nähdä asunnon ennen vuokrasopimuksen tekemistä, kannattaa aluksi varautua muutaman yön hostellimajoitukseen.

Slovenialainen arkiruokakulttuuri tulee tutuksi, sillä paikallinen opiskelijaruokailu toimii ainutlaatuisella tavalla. Opiskelijaruokailu on mahdollista kännykkäkuittauksella miltei missä tahansa kaupungin ravintolassa, ruokailijan vaatimustasosta riippuen 1-4 eurolla. Tämä etuus ei kuitenkaan koske muualla kuin Sloveniassa opiskelevia opiskelijoita ja etuuksia saatetaan taloustilanteen vuoksi tulevaisuudessa kaventaa tai jopa poistaa.

Urheilusta pitäville on Ljubljanassa tarjolla mm. koripalloa, jääkiekkoa ja jalkapalloa. Pääkaupunkia ympäröivä ulkoilureitti ja Tivoli-puisto ovat loistavia paikkoja lenkkeilyyn. Kuntosalit ovat nykyaikaisia, mutta samalla melko kalliita. Pyöräily on usein kätevin tapa liikkua, mutta pyörä varkauksia sattuu paljon. Kaupunkipyörät ovat käytössä rekisteröityneille käyttäjille maksutta tunnin kerrallaan. Arjen opiskelukiireitä helpottava julkinen bussiliikenne toimii kohtuullisen hyvin. Takseja käyttävän kannattaa olla tarkkana hinnasta, järkevä hinta miltei minne tahansa kaupungin sisällä on alle viisi euroa. Myös auton vuokraaminen on kätevää ja suosittua, jotkut vuokraamot myöntävät opiskelija-alennusta.

 Muistettavaa:

EU-kansalaisten tulee rekisteröityä ulkomaalaispoliisin luona, mikäli oleskelu kestää yli kolme kuukautta. Opiskelijoille rekisteröitymistä kuitenkinsuositellaan heti saavuttuaan, osa vuokranantajista vaatiikin sitä. Rekisteröityminen on maksullinen ja paikan päällä jonottamiselle tulee varata aikaa. Virkailijat eivät välttämättä puhu lainkaan englantia, joten kannattaa keskustella rekisteröitymisestä ja tarvittavista asiakirjoista toisten vaihto-opiskelijoiden tai tutoreiden kanssa ennen . Esim. mustavalkoinen passikuva ei kelpaa, vaan kuvan tulee olla värillinen.Lisäksi tarvitset ainakin kopiot opiskelijaksi hyväksymistodistuksesta sekä eurooppalaisesta sairaanhoitokortista.

Lisätietoja:

Study in Slovenia

Sivustoilla on perustietoa opiskelusta Sloveniassa sekä oppilaitosten yhteystietoja.

http://www.cmepius.si/en/about-slovenia/study-in-slovenia.aspx

http://www.slovenia.si/en/study/

http://www.slovenia.info/en/Studying-in-Slovenia.htm?studij_v_sloveniji=0&lng=2

Maatieto.net: Slovenia http://www.maatieto.net/eurooppa/ita-eurooppa/slovenia

Kielen opiskelu paikan päällä http://www.centerslo.net/index.asp?LANG=eng

Opiskelija-asuntola Ljubljassa: http://www.studentskidom-lj.si/eng/studentski-dom-bezigrad

Suomen suurlähetystö: http://www.finland.si/public/Default.aspx?culture=fi-FI&contentlan=1

Ljubljanan yliopisto: http://www.uni-lj.si/en/about_university_of_ljubljana.aspx

MBA-tutkinto Ljubljanan yliopistossa: http://www.ef.uni-lj.si/mba

Kesäyliopisto: Summer School http://www.ef.uni-lj.si/summerschool

Mariborin yliopisto: http://www.uni-mb.si/podrocje.aspx?id=0&langID=1033

Opiskelija toimikunta: http://www.sou-lj.si/sl/international-office.html

Suomalaisten vaihto-opiskelijoiden kokemuksia:

http://www.uef.fi/opiskelu/slovenia

http://www.jyu.fi/intl/opiskelijavaihto/raportit/ljubljana.html

http://www.tamk.fi/cms/tamk.nsf/%28$All%29/0CB774BFD903098CC2257AC4004A73E3?OpenDocument

http://sanna-inslovenia.blogspot.fi/


KOKEMUKSIA GOLFISTA SLOVENIASSA

Sloveniassa on useita eritasoisille golfaajille sopivia kenttiä. Niissä mukana elämykseen tulee usein myös ympäröivän luonnon kauneus. Vihreyden keskeltä löytyy vanhoja houkuttelevia linnamaisia rakennuksia palveluineen.
Kentät ovat yleensä olleet hyväkuntoisia ja eikä niillä ole ollut ruuhkaa. Bledin kentälle kannattaa varata aika etukäteen, koska se on niin suosittu. Muille kentille on päässyt pelaamaan pienellä odotusajalla, varaamatta aikaa etukäteen. Hintataso on ollut suomalaista keskitasoa tai sitä edullisempaa. Hintalaatusuhde on yleensä erittäin hyvä.

Ensimmäistä kertaa Sloveniassa golfaavalle yllätys saattaa olla kenttien hyvä kunto ja niiden vaativuus. Palvelualttius englannin kielellä, välimatkojen lyhyys ja nopea matkanteko uusia moottoriteitä pitkin voi myös yllättää positiivisesti.
Keskikesän korkea lämpötila voi olla suomalaiselle koettelemus. Heinäkuussa lämpötila voi olla reippaasti yli 30 astetta, joten golf-kierros kannattaa ajoittaa varhaiseen aamuun eikä golf-auton vuokraaminen ole huono ajatus.

Suosikkeina Otočec ja Bled

Suosikkikenttäni on Otočec. Se on hyvin hoidettu, vaativa, polveileva ja vaihteleva. Siellä ei ole ruuhkaa ja ainakin vielä se on edullinen. Väylät ovat väljiä, eikä pallo häviä kovin helposti. Kenttä on maanviljelysseudun keskellä ja kentälle näkyy rinteillä sijaitsevia pieniä kyliä. Olisi mielenkiintoista tietää kentän vanhojen rakennusten historia, kivirakenteinen iso hevostalli olisi Suomessa suuri harvinaisuus.
Toinen suosikkini on Bled. Kenttä on vanha ja edelleen loistokunnossa, mäkinen ja polveileva. Maisemat vuorten sylissä ovat komeita. Bledin linnakin siintää kentälle asti ja sieltä näkee myös laaksossa virtaavia koskia. Suomalaiset ovat tuttu näky. Ihastuttava Bledin kaupunki houkuttelee. Bled-järven rannalla, Vila Preserenin terassilla, unohtaa huonot lyönnit ja muut murheet.

Ennen matkallelähtöä varmista peliajat, mailat ja kuljetukset
Ainakin Bledin kentälle kannattaa varata peliajat etukäteen. Muidenkin kenttien osalta on hyvä varmistaa Internetistä, ettei kentällä ole jokin kilpailu tai muu este, jolloin ulkopuoliset pelaajat eivät pääse kentälle. Jos matkatoimisto järjestää matkan, nämä asiat ovat sen huolena, mutta omatoimimatkaajan on selvitettävä asiat itse.
Hyvä on ennen matkallelähtöä varmistaa, että kentällä on saatavissa vuokramailoja, jos aiot jättää omasi kotiin. Ainakin Arboretumissa ja Otočecissa sellaisia on saatavissa, täysiä settejä hyväkuntoisia mailoja.

Keväästä syksyyn pääsee Sloveniaan suorilla Finnairin lennoilla. Toivottavasti tähän ei ole tulossa muutoksia.
Golfaaja tarvitsee yleensä myös vuokra-auton, jollei kuljetusta ja kulkemisia ole järjestetty muuten. Liikenne on oikeapuoleinen ja paikalliset ajavat reipasta vauhtia, mutta aika säntillisesti.
Monet isot ja pienet matkajärjestäjät järjestävät valmis- tai räätälöityjä matkoja Slovenian golf-kentille. Yleensä kohteena ovat olleet Bled tai Mokrice.
Omatoimimatkailu on Sloveniassa helppoa, koska Internetistä löytyy tietoja ja englanninkielen taito on yleistä, joten itse räätälöity matka on kannatettava vaihtoehto. Silloin voi mm. majoituksen valita tavallista laajemmasta valikoimasta.

Sloveniassa golfaava huomaa myös maisemat.
Jos golfaaja asuu Ljubljanassa nauttien mm. jokirannan ravintoloiden tarjonnasta, pääsee pääkaupungista autolla esim. Otočecin kentälle alle tunnissa. Paluumatkan voisi tehdä Sava-joen vartta pitkin, pienempiä teitä kulkien ja maisemia ihaillen (koskia, riippusiltoja yms.). Jos golfaaja asuu Novo Meston tienoilla tai Mokricessa, on helppo yhdistää pelaaminen sekä Mokricessa että Otočecissa.
Jos golfaa vain Bledissä, kannattaa myös yöpyä siellä ja käydä kauniin Bledin lisäksi katsomassa Bohinj-järven ja Kranjska Goran jylhän upeita maisemia, koska yhden golf-kierroksen jälkeen ehtii vielä kokea muutakin. Bledistä melko lyhyen matkan päässä on toinenkin golf-kenttä, Arboretum.
Idässä, Slovenian vanhimman kaupungin Ptujn historiaan tutustumisen ja golf-kierrosten lisäksi on helppo piipahtaa naapurimaassa Kroatiassa, joka liittyy EU:n jäseneksi 1.7.2013.
Yleensäkin, kannattaa kentällä vilkuilla seuraavaa lyöntipaikkaa kauemmaksi, koska maisemat ovat vaihtelevia ja kauniita. Ympäröivässä metsikössä saattaa nähdä kauriin tai aidan takana olevalla niityllä mm. hevosia.

Tietoa kentistä:

Slovenia Golf Courses, http://www.worldgolf.com/courses/slovenia/ 18-reikäiset kentät:
• Arboretum Volcji Potok Golf Course
• Bled Golf & Country Club – King’s Course
• Mokrice Castle Golf Course
• Moravske Toplice Livada Golf Course
• Otocec Castle Golf Course
• Ptuj Golf Course

9-reikäiset kentät
• Olimje Golf Course
• Bled Golf & Country Club – Lake Course
• Lipica Golf Course
• Trnovo Ljubljana Golf Course
• Zlati Gric Golf Course

LINKIT:

http://www.lipica.org/en/golf/355

http://www.terme-catez.si/en/mokrice-resort/top-offer/golf-packages-2013/

Paketit sopivat omatoimimatkaajalle, joka haluaa osan matkastaan olevan valmiiksi järjestettyä.

Tässä vielä linkki erityisesti  kylpylästä ja golfista kiinnostuneille itäisessä Sloveniassa:
http://www.sava-hotels-resorts.com/en/special-offer/birdie-livada/

Teksti: Marita Kumara