Ajankohtaista

Slovenia-seuran syystiedote 2017 ilmestyy tällä sivustolla marraskuun aikana

 Ljubljana Fine Artists Society: Works on Paper

GALLERIA G5 – Hallituskatu 5, Oulu, 31.8.-25.9.2016slovenialaisten kuvataiteilijoiden näyttely, mukana Crtomir Frelih, Vesna Cadez, Nina Celhar, Polona Maher, Mojca Zlokarnik

Matkakohteena Slovenia ja Kroatia

Slovenia-seura ja Suomi-Kroatia-seura järjestävät matkailutapahtuman, jossa esitellään Sloveniaa ja Kroatiaa matkailumaina. Tilaisuus pidetään Helsingissä Kulttuurikeskus Caisan tiloissa, kokoushuone 2, (Käyntiosoite: Vuorikatu 14 tai Mikonkatu 17 C) lauantaina 16.4. klo 13 -16. Tule noutamaan esitteitämme, kysymään ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkit ja neuvot. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

TERVETULOA!

Jäämyrsky iski Sloveniaan

Saavuimme Kamnikiin jokakeväiselle kahden kuukauden Slovenian visiitille illalla 24.3.2014. Matkalla tuli vettä, räntää ja rakeita Saksan ja Itävallan rajamailla. Itävallan puolella oli laaksoissakin uutta lunta ainakin 10 cm. Kun olimme selvittäneet reilut 7 kilometriä pitkän Karavanke-tunnelin puolen tunnin odotuksen jälkeen, havaitsimme että Slovenian puolella lunta oli enää vuorilla. Viime vuosina Slovenian ja Itävallan rajan alittavassa tunnelissa on joka vuosi tehty korjaustöitä, joten jonotuksesta on tullut jo tapa.

Tiistaiaamu 25.3. valkeni kylmänä ja harmaana, kuten usein tähän aikaan vuodesta Kamnikin vuoristoseudulla. Lähdin tapani mukaan koiramme kanssa lenkille lähimetsään, mutta siellä odottikin melkoinen yllätys: kaikki polut olivat tukossa kaatuneista puista. Ajattelin että talvimyrsky on iskenyt tällekin seudulle, sillä muistissa oli vielä jouluna 1999 Pariisissa koettu Lothar-myrsky. Asuntomme sijaitsi Pariisin länsiosassa 16. kaupunginosassa, joten Bois de Boulogne (Boulognen metsä) oli vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä asunnostamme.
Heräsimme aamuyöllä kovaan tuulen suhinaan, mutta ei se silloin tuntunut mitenkään aivan poikkeukselliselta. Kun tulimme Tapaninpäivän aamukävelyllä metsän reunaan, niin siihen se taival päättyi, sillä lähes kaikki puut olivat nurin. Raivaukset kestivät useita viikkoja ja vielä kymmenen vuoden päästäkin metsä vaikutti paremminkin pusikolta kuin metsältä.

Tuhot olivat valtavat ympäri Eurooppaa, sillä Lothar-ja Martin-myrsky runnoivat Ranskaa, Etelä-Saksaa, Sveitsiä ja Italiaa 36 tunnin ajan jouluna 1999. Tuhoalueilla kuoli 140 ihmistä ja tuhojen kustannukset arvioitiin reiluksi 8 miljardiksi euroksi. Esim. Ranskassa 3,4 miljoonaa ihmistä jäi joksikin aikaa ilman sähköä ja paikallinen sähköyhtiö EdF hankki ensi hätään agregaatteja ympäri Eurooppa ja jopa Kanadasta asti. Voimalinjat kärsivät suuria vahinkoja, sillä noin 300 suurjännitelinjamastoa oli kaatunut (http://en.wikipedia.org/wiki/Cyclone_Lothar_and_Martin).

n-P1000690 n-P1000691 nP1000667

Pahin jäämyrsky miesmuistiin

Näine mitteineni palasin kotiin lyhyeltä aamulenkiltä ja ryhdyin hakemaan tietoa mahdollisesta myrskystä. Pian paljastuikin että Sloveniaan oli iskenyt helmikuun alussa sen pahin jäämyrsky miesmuistiin, kattaen käytännöllisesti katsoen koko maan. Lumimyrsky alkoi jo perjantaina 31.1. Sitä seurasi sitten viikonvaihteessa vesisade, kun lämmin ilmamassa kohtasi Slovenian yllä maanneen kylmän rintaman. Alijäähtynyt vesi jäätyi heti isketyessään puihin ja maahan (http://en.wikipedia.org/wiki/Ice_storm). Jään paksuus oli jopa yli 10 cm. Tiet, rautatiet, lentokentät ja metsät olivat kaikki paksun jään peittämiä ja jonkin aikaa täysin kulkukelvottomia. Jää ja lumi sulivat pääosin noin viikossa, mutta alustavien tietojen mukaan sitä ennen reilut 5000 ihmistä jouduttiin evakuoimaan, yli 100 000 jäi ilman sähköä ja noin 40% Slovenian metsistä oli vahingoittunut. Kuten Ranskassa, myös Sloveniassa alettiin haalia aggregaatteja naapurimaistakin, jotta ihmisille saataisiin edes tilapäisesti sähköä. Tuhot olivat silminnäkijöiden kertomusten mukaan pahimmat Postojnan ja Pivkan alueilla (http://www.ibtimes.co.uk/amazing-scenes-severe-storm-encases-slovenian-town-ice-1434997).
Jäämyrskyn aiheuttamien tuhojen arvioidaan alustavasti kohoavan Sloveniassa noin 450 miljoonaan euroon. Slovenia aikookin anoa pitkäaikaista lainaa Euroopan Investointipankilta ja Euroopan Kehityspankilta. Suunnitelmissa on myös pyytää varoja EU:n Yhteistyörahastolta, joka on luotu auttamaan luonnonkatastrofien aiheuttamien vahinkojen korjaamista jäsenmaissa.

2 miljoonaa tainta lähes 700 hehtaarille

Jäämyrskyn aiheuttamat metsätuhot ovat valtavia Slovenian mittakaavassa. Metsää vahingoittui noin 0,5 miljoonaa hehtaaria, joka on reilut 42% Slovenian metsäalasta. Jopa lähes 700 hehtaarilta kaikki puut on kaadettava ja alueet uudelleen istutettava, vaatien noin 2 miljoonaa puuntainta. Metsävahinkojen arvellaan aiheuttaneen noin 200 miljoonan euron vahingot. Puita vahingoittui seitsemän miljoonaa kuutiometriä, joka on kymmenkertainen määrä verratuna vuoden 1980 jäämyrskyn metsävahinkoihin Brkinissa, Slovenian lounaisosassa. Silloisten metsävahinkojen korjaaminen kesti nelisen vuotta, joten arvata vain voi kauanko nykyisiä vahinkoja korjataan. Noin 70% vahingoittuneista puista on lehtipuita ja loput havupuita. Havupuut tulisikin suhteellisen nopeasti kerätä pois metsästä, jotta kaarnakuoriaiset eivät ehtisi tuhoamaan puuainesta käyttökelvottomaksi (http://www.sta.si/en/vest.php?s=a&id=1981053).

Slovenian maaperä on ravinne- ja kalkkirikasta, mikä edesauttaa puiden nopeaa kasvua ja juuriston pysyttäytymistä lähellä maan pintaa. Tyypillinen esimerkki on pyökki, jonka runko on monesti todella mahtava juuriston kokoon nähden ja siten puu on herkkä kaatumaan juurinen kovalla tuulella, tai oksiston jääkuorman painosta. Nopean kasvun takia puuaines on myös suhteellisen haurasta, joten puut katkeavat helposti. Kun katselee metsävahinkoja Kamnikin ympäristössä, on helppo todeta että suurin osa pyökeistä on kaatunut juurineen, mutta esim. mänty on tyypillisesti katkennut keskeltä tai menettänyt vain latvuksensa, sillä männyllä on syvälle tunkeutuva pääjuuri, joka sitoo rungon tiukasti maahan, eikä koko puu kaadu siten helpolla. Koivu on vieläkin tukevammin ankkuroitunut paikalleen, mutta sitä ei Kamnikin ympäristön metsissä juurikaan esiinny. Kuusen juuristo puolestaan muistuttaa pyökkiä juuriston ulottuessa normaalisti vain maan pintakerroksiin, mutta kuusen runko on suhteellisesti kevyempi ja joustavampi kuin pyökin, joten se ei ole aivan yhtä herkkä kaatumaan.

Sloveniassa suunnitellaan satojen metsurien palkkaamista metsätuhoja korjaamaan, joten suomalaisillekin metsureille olisi nyt luultavasti töitä tiedossa. Aikamoinen joukko heitä oli Ranskassakin vuoden 1999 metsätuhoja korjaamassa. Se on kuitenkin varmaa että tänä keväänä ei kannata Sloveniassa mennä metsään kuuntelemaan lintujen laulua, sillä moottorisahojen jurnutus ja helikopterin roottorinlapojen läpsytys kätkevät alleen vielä pitkään luonnon normaalit äänet.

Henrik Harjula, Kamnik


Kansantanssi- ja musiikkiryhmä FS Emona Suomessa

Kansantanssi- ja musiikkiryhmä Emona esiintyi kesällä Helsingissä, Siilinjärvellä, Rääkkylässä ja Kaustisella. Festivaaleille päädyttiin tavalliseen tapaan: ensin festivaalijärjestäjän tarjous, sitten ZLTSS:n (Zveza ljudskih tradicijskih skupin Slovenije, kansanperinneryhmien liitto) yhteydenotto ja lopulta hakemus ja valinta. ZLTSS oli kutsuttu vain Kaustisen festivaaleille. Ryhmässä kuitenkin arvioimme, että kokonaiskulut olisivat liian suuret, jos ryhmä kävisi vain kolmen päivän festivaaleilla. Siksi pyysimme apua ZLTSS:ltä. Rouva Tovornik ja tohtori Ravnikar ottivat yhteyttä ystäviinsä Suomessa, ja niin meidät kutsuttiin myös kolmeen muuhun tapahtumaan. Kaustinen Folk Music Festival oli CIOFF:n (International Council of Organizations of Folklore Festivals and Folk Arts) järjestämä, mutta kolme muuta eivät. Kaikki muutkin kuitenkin pyrkivät saamaan kyseisen statuksen. Helsingin festivaaleille meidät kutsui Slovenian suurlähetystö.

Suomi oli järjestelyjen kannalta iso haaste, koska meidän täytyi keskustella neljän organisaation kanssa yhtä aikaa. Rouva Ira auttoi koordinoimaan; hän on toinen Kaustisen festivaalien järjestäjistä. Kommunikointi oli sujuvaa. Tilanne jumittui vain Helsingin esityksen aikana. Vielä tänäkään päivänä emme tiedä, kuka vaihtoi esityksemme ajan – meidän täytyi esiintyä jopa kolme tuntia sovittua aikaisemmin. Se ei olisi ollut ongelma, jos koko ryhmä sekä kaikki vaatteet ja instrumentit olisivat olleet jo Helsingissä. Ensimmäistä kertaa kävi myös niin, että festivaalin järjestäjä ei järjestänyt meille kuljetusta hostellista lavalle. Meidän täytyi mennä lavalle kaupungin bussilla. Ensimmäisenä päivänä meille ei taattu ruokaa. Kaikki edellä mainitut ovat lisäkuluja ryhmälle.

Kuluista puheen ollen – useimmat ryhmän jäsenet tulivat Helsinkiin lentokoneella, mutta neljä poikaa ajoi pitkän matkan pakettiautolla. He lastasivat vaatteet ja instrumentit Ljubljanassa ja lähtivät reissuun. Saimme idean pakettiautolla matkaamisesta, kun mietimme, miten voisimme vähentää matkakuluja ja minkä reitin valitsisimme, jotta matka olisi myös jännittävä eikä vain pitkä. Lopulta päädyimme edellä mainittuun.

Pojat ottivat itselleen ison taakan ja vastuun – vaatteet, intrumentit ja pitkän matkan. He lähtivät reissuun heti Mariborin Folkartin esityksen jälkeen, kun olimme pakanneet vaatteet Suomea varten. Helsinkiin, jossa me myöhemmin kohtasimme, he matkustivat Itävallan, Tsekin, Puolan, Liettuan, Latvian ja Viron kautta. Tallinnasta he saapuivat Helsinkiin lautalla. Takaisin Sloveniaan he matkasivat Turun kautta, siten matka oli mielenkiintoisempi, ja ajoivat Ruotsin, Tanskan, Saksan, Tšekin ja Itävallan läpi.

Kiertueelle osallistui 31 Emonan jäsentä: yhdeksän tanssiparia, kuusi pelimannia ja seitsemän tamburitzan soittajaa. Kahdentoista päivän aikana Suomessa meno oli villiä. Kerron lyhyesti kaikista festivaaleista ja mainitsen vain kiintoisimmat kuriositeetit. Täytyy sanoa myös, että olimme Suomessa aikana, jona on koko ajan valoisaa eikä yötä ollenkaan. Sloveniassa oli hirveän kuuma, perheemme kertoivat meille siitä, mutta Suomessa oli vain 13 astetta. Ei pidä unohtaa mainita myöskään hyttysiä. Ne olivat rasittavan innokkaita.

Matkaohjelma oli kaikkina 12 päivänä sama. Kaksi päivää yhdessä kaupungissa, esitykset, sitten siirtyminen toiseen paikkaan. Näin me ajoimme noin 1  400 kilometriä. Järjestäjä vastasi kuljetuksista. Helsingin esityksen jälkeen CIOFF:n järjestäjät ottivat meidät huomaansa. He ottivat meidät kyytiin Helsingissä ja ajoivat meidät sinne myöhemmin takaisin. Olimme tietenkin sopineet siitä etukäteen. Jos emme olisi valmistautuneet niin hyvin, matkamme Suomessa olisi aiheuttanut meille todella suuret kulut.

Suomalaiset ovat ystävällisiä mutta eivät vieraanvaraisia sen perusteella, mitä meidän täytyi pyytää heiltä, jotta matka sujui niin kuin se sujui. He eivät myöskään helposti sopeudu muihin. Meiltä he kuitenkin odottivat joustavuutta omille muutoksilleen ja tarpeilleen.

Mielenkiintoisimmat huomiot festivaaleista:
1. Helsinki
•Esitys: kaupungin keskustassa, 60 min, liian pieni lava – vaikka meille oli luvattu isompi – ja sopimattomat pukuhuoneet
•Kuljetus: ei järjestetty
•Ruoka: ei järjestetty

2. Siilifolk-festivaalit, Siilinjärvi 3.–5.7.2013
• Majoitus: isossa maatalossa, hyvät asuinolot (tarpeeksi suihkuja ja lämmintä vettä, sauna, pesukone ja kuivausrumpu, iso keittiö, kaksi musiikkihuonetta, kuntosali)
• Ruoka: Meille oli varattu ainekset, mutta meidän täytyy keittää itse. Ruokaa oli tarpeeksi.
• Järjestelyt: Hyvät, maamme nimi vain sanottiin väärin – taas olimme slovakialaisia. Virhe kuitenkin korjattiin ja meiltä pyydettiin henkilökohtaisesti anteeksi.
• Esitykset: 1 x 45 min ja 2 x 20 min
• Kuljetus: ei tarvittu, majoitus oli festivaalialueella

3. Kihaus-festivaalit, Rääkkylä 5.–7.7.2013
• Majoitus: koulussa, nukuimme lattialla luokassa ja kuntosalilla, ei tarpeeksi suihkuja, majoitus oli vaatimatonta
• Ruoka: tyydyttävää, vain pieniä määriä
• Järjestelyt: tyydyttävät, paikallislehdessä olimme yksi pääuutisista
•  Esitykset: 1 x 45 min ja 2 x 20 min
•Kuljetus: ei tarvittu, majoitus oli festivaalialueella

4. Kaustinen Folk Music Festival, Kaustinen 7.–11.7.2013 (CIOFF-festivaali)
• Esitykset: 1 x 60 min, 1 x 45 min, 2 x 25 min; pelkät pelimannit 2 x 30 min; slovenialaisten tanssien opettaminen 60 min
• Majoitus: erittäin hyvä, paikallisessa opiskelija-asuntolassa
• Ruoka: hyvää ja tarpeeksi
• Kuljetukset: järjestetty

• Kuvauksesta näkyy, että me raadoimme Suomessa, koska esitimme 450 minuutin verran ohjelmaa. Lähdimme matkaan todella hyvin valmistautuneina. Kaikki valmistelut kannattivat, koska meiltä odotettiin paljon, ja yleisön reaktion perusteella pääsimme heidän sydämiinsä ja onnistuimme laadukkailla esityksillä yllättämään sekä innostamaan heitä. Esityksemme nauhoitettiin ja kuultiin Suomen radiossa jo festivaalien aikana. Hyvä maineemme kiiri myös kotikyläämme. RTV Slovenialle välitettiin suora lähetys Kaustisen festivaaleista, ja myöhemmin meidät kutsuttiin studioon. Suomen-kiertueellemme omistettiin tunnin mittainen ohjelma nimeltä ”Slovenska zemlja v pesmi in besedi” (”Slovenia laulun ja sanan muodossa”). Se esitettiin 10. syyskuuta.

• Kiertue Suomessa osoitti, että olemme hyvä tiimi, koska me nautimme matkasta, työskentelimme vakavasti ja tietenkin myös pidimme hauskaa. Erityisesti Kaustisen festivaalit oli organisoitu niin kuin Mariborin Folkart-festivaalit. Virallisen osan jälkeen siellä oli tarjolla viihdykkeitä ja todella monipuolisesti musiikkia. Myös tiimissä tunnelma oli korkealla. Motivaatiota esityksiin tai myöhempiin tapahtumiin ei puuttunut. Siitä on kiittäminen hyvää työtämme kotona ja hyvää valmistautumistamme festivaaleja varten. Haluan todella kiittää kaikkia teitä, jotka kannoitte kortenne kekoon kiertueen eteen.

Elizabeta Tome, FS Emona:n puheenjohtaja
Suomennos: Matjaž Praprotnik ja Tiia Talvitie


SLOVENIA-SEURAN tuotteet

Olkalaukku, 33 x 24 x 2 cm, materiaali polyesterkangas, pitkä säädettävä olkahihna, väreinä musta ja limen vihreä. Olkalaukun hinta 15,- kpl

Reppu, 45 x 35 x 16 cm, materiaali polyesterkangas, tukeva selkätoppaus, sisällä pehmustettu tasku tietokoneelle ja runsaasti muita taskuja. Molemmilla sivuilla verkkotaskut. Repun hinta 35,- kpl.

Tilaukset ja tiedustelut sähköpostilla: info.sloveniaseura(at)gmail.com

reppu slovenia seura


Slovenia-seuran T-paidat

Yhdistys hankkii lisää paitoja, kolme eri mallia.

T-paita, lyhyet hihat, väri oliivi.
Materiaali 100 % puuvillaa,205g, ryhdikäs ja joustava
puuvilla-/Lycrakaulus, vahvistetut olka-ja niskasaumat, kaksoistikkaukset
kauluksessa, hihoissa ja helmassa. Koot S, M, L, XL, XXL ja 3XL. Hinta 15e.

Pikee-paita
, lyhyet hihat, väri oliivi/kerma, tehosteväriraita
kauluksessa ja hihansuussa, materiaali 100 % puuvillaa, 180g, vahvistetut
niska- ja olkasaumat, sivuhalkiot. Koot S, M, L, XL ja XXL. Hinta 25e.

T-paita, pitkät hihat, musta,

materiaali 100 % puuvillaa,160g, puuvilla/Lycra-kaulus, vahvistettu
niskasauma. Koot S, M, L, XL ja XXL. Hinta 20e.

Tilaus: helena.paatalo (at) elisanet.fi