Etusivu

Slovenia-seura 20 vuotta 1999-2019

Vuonna 1999 perustettu Slovenia-seura tekee tunnetuksi  Sloveniaa, sen rikasta ja monipuolista kulttuuria, perinteitä ja matkailua. Myös maittemme kanssakäymisen ja yhteistyön lisääminen on tärkeää. Mielenkiinto Sloveniaan on viime vuosina kasvanut. Seuralla on lähes 200 jäsentä. Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee seuran toimintaa. Vuonna 2019 Slovenia-seura juhlii  20-vuotista toimintaansa.

Alppien  eteläpuolella sijaitseva Slovenia on kaunis ja monipuolinen maa. Sieltä löytyvät metsät, tippukiviluolat, aurinkorannat, vuoristot, vihreät niityt, solisevat putoukset, mineraalivesikylpylät, rakennushistorialliset ja urbaanit kaupunkiympäristöt. Gibanicaa, kinkkua, viiniä, kivennäisvesiä, luomuruokaa, lähituotantoa… ja paljon muuta moni on jo löytänyt. Kotisivultamme: www.sloveniaseura.nettisivu.org , ja tiedotteista löydät jäsentemme matkakertomuksia, vinkkejä ja linkkejä Sloveniaan sekä tietoja tapahtumistamme.

Tervetuloa Slovenian ystävien kasvavaan joukkoon! Liity jäseneksi!

valokuvat


 AJANKOHTAISET UUTISET

Varsinainen mäkihyppyperhe Suomesta oli mukana kun Sloveniassa, Ljubno
ob Savinjissa, pidettiin naisten mäkihypyn FIS Cupin kisa 3. Ja 4.
elokuuta tänä vuonna. Yksi mukana olevista suomalaisista oli 16-vuotias
Julia, seuramme jäsenen Riikka Tervahartialan tytär. Naisten kisat ovat
Ljubnolle vuoden kohokohta, ilmenee Riikan meille kirjoittamasta
jutusta.  Ljubnossa hypätään maailman cupin kisa joka talvi ja nyt kun
mäki on muovitettu niin myös kesäkisoja. Tule mukaan hyppyperheen
matkalle! (HP)

Mäkihyppyperhe reissulla Sloveniassa

Tyttäremme Julia (16, kuvissa) on joskus vuosia sitten tehnyt esitelmän kouluun Sloveniasta ja toivonut pääsevänsä joskus matkustamaan maahan. Onhan Slovenia tunnettu mäkihyppymaa ja tytär harrastaa mäkihyppyä. Se toive on toteutunut nyt useampaan kertaan kisa- ja lomamatkoilla. Itse olen tutustunut Sloveniaan ihan vahingossa ystävättäreni kanssa, koska varsinaisessa lomakohteessamme, Innsbruckissa, satoi vettä. Ajelimme päämäärättömästi auringon perässä ja jäimme kohdalle sattuneeseen hotelliin yöksi. Hotellilta sattui olemaan 10 min kävelymatka merenrantaa pitkin Piraniin. Ihastuin, sinnehän pitää joskus päästä uudelleen. Sen jälkeen olen matkustellut Sloveniaa ristiin rastiin mieheni ja välillä tyttäriemme kanssa. Koko perheemme harrastaa jossain muodossa mäkihyppyä. Mieheni toimii mm. Salpauselän ja Rukan Maailman
Cup kisojen mäkihypyn kilpailunjohtajana ja FIS:n kansainvälisenä mäkituomarina ja itsekin olen
mäkituomaritoiminnassa mukana.
Tyttäremme Julia on harrastanut jo monta vuotta mäkihyppyä ja menestynytkin siinä hyvin nuoresta iästään huolimatta. mm. 15 Suomen mestaruusmitalia, joista 7 kultaista. Tänä kesänä hyppy on ollut vähän hukassa ja siitä johtuen päätimme lähteä matkaan hakemaan hyviä kokemuksia mäestä, jossa Julialla on ”Se paras kokemus” vuoden 2018 tammikuulta. Silloin hän onnistui niin hyvin hypyissään, että selvisi karsinnasta Maailman cupin osakilpailuun debytoimaan vain 15-vuotiaana. Meillä vanhemmilla oli jo lentoliputkin ostettuna Slovenian lomalle juuri näiden kesäkisojen aikaan, tietämättä kesäkisoista etukäteen. Julian oli helppo sujahtaa mukaan. Matkamme siis suuntasi Ljubno ob Savinjiin. Ja siellä FIS Cup mäkihyppykisoihin.

Naisten kisan järjestelyt kunnia-asia Ljubnossa
Ljubno on hieman yli 1000 asukkaan kylä ja sijaitsee kauniiden vuorten ympäröimänä Savinjan laaksossa. Lentokentältä matkaa on tunnin verran. Ljubno on tunnettu naisten mäkihypyn maailman cupin osakilpailusta, joka järjestetään vuosittain ja on kunnia-asia kyläläisille. Katsojia tulee ympäri maailmaa, itsekin olen ollut siellä maailman cupin kisaa seuraamassa. Tuolloin katsojia oli kuin Salpausselän kisoissa konsanaan täällä Lahdessa. Ja tunnelma oli mahtava.
Ljubnon 1. kesäkisassa oli mukana miehiä ja naisia. Naisia oli paikalla 15 eri kansallisuutta ja 46 hyppääjää. Julia oli ainoa suomalainen paikalla. Miehissä hyppääjiä oli 104. Yhden kierroksen aikana hyppyjä siis kertyi 150 kpl. Mäki, HS94, oli upeassa kunnossa. Viime syyskuussa käydessämme mäellä ohikulkumatkalla muovituksen laitto oli juuri menossa ja nyt se oli valmis ja todella hieno. Kesällä mäkeä hypätään kastellulle muoville.
Suora lento Suomesta tulee perille Ljubljanan kentälle illan suussa, joten päätimme jäädä ensimmäiseksi yöksi lähelle lentokenttää. Perjantaiaamuna lähdimme kohti Ljubljanaa ja Primarkia, joka on kesäkuussa avannut ovensa Sloveniassa. Se on halpisvaatteiden hankkijan taivas. Vaateostosten jälkeen suuntasimme Ljubnoon. Olimme varanneet sieltä maatilamajoituksen. Maatila sijaitsi 10km Ljubnosta vuorella reilun kilometrin korkeudessa. Saimme käyttöömme keittiön, kaksi makuuhuonetta ja valtavan ison terassiksi kutsutun olohuoneen. Vuorella oli viileää ja hiljaista. Ja niin kaunista. Pihapiirissä laidunsi kaksi ponia,
joiden touhuja saatoimme seurata pihalla tai ikkunastamme. Talon emäntä laittoi hyvää slovenialaista kotiruokaa. Se oli meille hieno uusi kokemus, olemme tottuneet syömään vain ravintoloissa Sloveniassa.
Hyppyrimäellä oli täysi tohina päällä kun saavuimme sinne. Paikkoja kunnostettiin ja laitettiin valmiiksi kisoja varten. Aurinko paistoi ja tuntui kovin kuumalle. Mäkeä ja paikkoja silmäiltyämme päätimme vielä lähteä tutustumaan Logarska Dolinaan ja Solcavan panorama-tiehen. Maisemat olivat vaikuttavat, myös teinin mielestä.

Valmennusta Whatsappin kuumalta linjalta
Seuraavana aamuna heräsimme aikaisin, koska joukkueen johtajien kokous alkoi klo 9 ja meidän 10km matka mutkitellen vuoren reunaa alas kesti jonkin aikaa aamupalan ja -lenkin lisäksi. Meillä oli mieheni kanssa monta roolia; valmentaja, huoltaja, joukkueenjohtaja, äiti, isä, jne. Julian oma valmentaja Pasi Ahonen jäi kotiin ja Whatsappilla kulki kuuma linja suoraan Ljubnosta Lahteen videoiden, kuulumisten ja kysymysten muodossa. Joukkueenjohtajien kokoukseen kerääntyvät kaikkien joukkueiden edustajat. Mm. valmentaja Janne Väätäinen oli saapunut kisoihin Japanista, jossa hän on valmentanut viimeiset vuodet. Kokouksessa
päätetään mm. aikataulumuutoksista ja saadaan hyppyjärjestykset. Julian kohdalla myös ilmoitettiin, että hänestä tarvitaan uudet mitat varustekontrollia varten. Alle 18-vuotiaista otetaan uudet mitat vuosittain. Ja Jannelta hyppypuvut ja mittausohjeet Kokous kesti puolisen tuntia, jonka jälkeen ajoimme jo mäelle. Julia kävi ns. mitassa. Häneltä mitattiin pituus niin, että jalat ovat 40cm päässä toisistaan ja samalla mitataan haaramitta eli haaran korkeus maasta. Lisäksi otettiin käden pituus. Näiden mittojen perusteella sitten tehdään varustekontrollia kisan aikana. Ennen hyppyä mitataan kaikilta tornissa haaramitta. Haara ei saa olla liian alhaalla tai ei pääse hyppäämään. Näin puku ei roiku eikä siitä saa ylimääräistä hyötyä. Hypyn jälkeen arvalla valitut urheilijat tarkastetaan. Joskus tarkistetaan, ettei puku ole sääntöjen vastainen eli yleensä liian iso esim. vyötäröltä, joskus mitataan suksen pituus suhteessa hyppääjän BMI:iin. Julialta mitattiin siis kisassa haaramitta ennen jokaista hyppyä ja ensimmäisen kisan jälkeen hän joutui myös alhaalla varustekontrolliin, joka meni läpi. Janne Ahonen ompelee Julialle hyppypuvut ja on hyvin osannut neuvoa miten mittaustilanteissa ollaan. Kisaan valmistautuessa tapasimme tutun slovenialaisen valmentajan, jonka kyydissä Julia matkasi Ljubnosta Sveitsiin ensimmäisiin nuorten MM-kisoihinsa toissa talvena. Hänen poikansa työskentelee  jääkiekkovalmentajana Kouvolassa. Julia kaipasi kovasti pidikkeitä suksille, jotta saa voideltua ne. Suomalais-slovenialaisella yhteistyöllä sellaiset löytyivät tältä valmentajalta lainaan ja Julia laittoi suksensa
kuntoon.

Odottelua ja tarkkaa hypyn ajoitusta
Mäkihyppy on usein odottelua, joten sitten taas odotimme. Harjoitukset alkoivat klo 12, ensin ne 104 mieshyppääjää, veryttely ja sitten naiset. Sitten taas odotettiin pieni tauko ja koekierros 104 mieshyppääjää, veryttely ja sitten naiset. Taas pieni tauko (no totta puhuen kävimme tauoilla läheisellä huoltoasemalla vessassa, bajamajat eivät sytyttäneet) ja lopulta alkoi kisa. Taas 104 mieshyppääjä, veryttely ja kisa. Julian numero oli 8. Koekierroksella tuli mukava tuntuma mäkeen ja muutaman metrin parannus kisahypyllä. Hienoa! Aina kierrosten välissä Julia sai puhelimitse ohjeet valmentajaltaan Suomesta. ”Valmentaja”-isä ei ollut koskaan ennen näyttänyt kisassa merkkiä hyppääjälle hyppyluvan antamiseksi ( samalla piti vielä videoida hyppy), mutta se sujui hienosti KPL:n lippiksellä, molemmat isä ja tytär kun ovat koplan faneja. Hyppääjähän ei hyppää ennen kuin merkki tulee. Näissä isommissa kisoissa on liikennevalot.
Keltaisella valolla mennään puomille ja kun tulee vihreä valo, valmentaja voi antaa merkin 10 sekunnin sisällä valon vaihtumisesta. Jos hyppääjä lähtee ennen sitä tai sen jälkeen, hyppy hylätään. Itse keskityin kuvaamaan ja kannustamaan ja heiluttelemaan Suomen lippua. Huoltajana minua pyydettiin viemään kengät exit gatelle eli sinne mistä hyppääjät tulevat ulos alastuloalueelta. Mutta seuraavaksi kuitenkin kiellettiin tulemasta pukukopeille niin en keksinyt kuinka olisin saanut ne kengät sieltä pukukopilta mukaani� �
Ensimmäisen kierroksen jälkeen seurasimme tarkkoina tilannetta ja niinhän siinä kävi, että Julia jäi 31. eli tippui juuri ja juuri toiselta kierrokselta ja pisteiltä, koska 30. parasta pääsee jatkamaan ja saa pisteitä. Syy löytynee vauhdeista ylämäessä, joissa Julia jäi reilusti muista. Julian vauhti 86.3km/h keulalla ja nopeimmalla 87.1km/h. Sama toistui seuraavankin päivän kisassa eikä hypytkään olleet niin onnistuneet, kuitenkin 36. sija. Julia kertoikin oppineensa tästä reissusta, ettei ikinä laita itse suksia kisaan.

Kisat sujuvat, yleisöä rittää ja alastuloalueella laiduntavat lehmät!
Ensimmäisen päivän kisan jalkeen vierailimme Mozirski Gaj:ssa. Se on kaunis ja iso puutarha Mozirjessä, lähellä Ljubnoa. Siellä oli mukava rentoutua kisan jälkeen ennen kun palattiin majapaikkaamme syömään. Kisapaikalla oli uskomattoman paljon yleisöä. Heitä varten oli pystytetty telttoja, tarjoilupisteitä, erilaisia myyntipisteitä jne. Armeijakin oli esittäytymässä sunnuntaina. Kilpailuorganisaatio toimi tälläkin kertaa hyvin ja kuuluttaja osasi suomeakin jonkin verran eli Julian hyppyjen aikana kuulutus tuli suomeksi. Hyppyrimäki sijaitsee idyllisen kauniissa paikassa. Ljubnon kylä ja mäkien päällä olevat kirkot ja tietenkin läheiset vuoret näkyvät hyppyrille. Aivan naapurissa on maatila navettoineen ja lehmät laiduntavat heti
alastuloalueen ulkopuolella.
Kävimme Ljubnossa kaupassa etsimässä teippiä, joka oli jäänyt kotiin. Ljubnon mäessä ei ole hissiä, joten kilpailijat viedään ylös autoilla. Sukset on silloin hyvä laittaa teipillä kiinni toisiinsa. Ja teippi pitää olla sellaista, että sen saa revittyä poikki ilman saksia. Kaupassa meitä palveltiin todella hyvin, varsinkin kun kävi ilmi, että Julia on mäkihyppääjä. Oikeanlainen teippi löytyi heti. Kaupan rouvat olivat innoissaan, eikä kommunikointia estänyt edes se, ettei yhteistä kieltä löytynyt toisen rouvan kanssa. Myös majapaikassamme pyydettiin nimikirjoitus ja kysyttiin kovasti kaikenlaisia asioita mäkihypystä. Kaikesta näki, että naismäkihyppy on iso ja tärkeä, yhteinen asia Ljubnossa.
Toisen kisan jälkeen pakkasimme hyppyvarusteet ja sukset autoon ja suuntasimme rannikkoa kohden. Vierailimme viikonlopuksi/ elokuuksi autioituneessa Triestessä hyvin nopeasti ja tulimme takaisin Slovenian puolelle syömään. Kävimme myös katsomassa Lipican hevosia ja niiden valtavia laitumia. Seuraavan päivän, hyppääjän lepopäivän, vietimme Piranissa ja Portorozissa rantatunnelmissa. Illalla starttasi Julian lento kotia ja uusia treenejä kohden. Tällä hyppyreissulla ei ns.”hotellikuolema” takuulla vaivannut. Me vanhemmat puolestamme jatkoimme vielä Slovenian lomaamme.

Riikka Tervahartiala

SLOVENIA-SEURAN PIKKUJOULURISTEILY

Slovenia-seuran pikkujoulujuhla järjestetään lauantaina 30.11. Eckerö-linen päiväristeilynä Helsingistä Tallinnaan M/s Finlandialla. Päivän aikana tapaamme virolaisia Slovenian ystäviä. Kokoontuminen klo 8.00 Helsingin Länsiterminaalissa. Laiva saapuu Tallinnaan klo 11,15.  A-terminaalin edestä bussikuljetus  Kolm Sibulat-ravintolaan Telliskiven alueelle, missä lounas. Lounaalla tavataan  virolaisia Slovenian ystäviä. Lounaan jälkeen tutustuminen läheiseen slovenialaisia tuotteita myyvään Pull Punt-kauppaan. Klo 15,30 bussikuljetus Viru-kauppakeskukselle. Vapaata aikaa. Klo 17 bussikuljetus Viru väljak-aukiolta satamaan A-terminaalille ja siirtyminen laivaan. Ryhmällemme on varattu paluumatkalle paikat LOUNGE-osastolta, missä on tarjolla pientä purtavaa ja juomia.  Laiva saapuu Helsinkiin klo 21. Osanottomaksu 10 euroa, jonka seura laskuttaa jälkikäteen. Teidustelut ja ilmoittautumiset (nimi+syntymäaika) 24.10. mennessä sähköpostilla  sirpa.spoljaric@elisanet.fi

SLOVENIA-SEURAN TIEDOTE

   Hyviä lukuhetkiä: Slovenia-Seuran tiedote (Kesäkuu 2019)


Tämä artikkeli on julkaistu 15.6. 2019 Savon Sanomissa. Jutun kirjoittaja on Kaisu Lötjönen. Slovenia-Seuralla on lehden lupa julkaista artikkelin teksti seuramme nettisivulla. Arvostamme kovasti yhteistyötä ja kiitämme Savon Sanomia luvasta. Toivotamme jäsenillemme mukavia lukuhetkiä. Jutun väliotsikot ovat Slovenia-Seuran tiedotteen tekijöiden laittamia.

Elämämme aistitun maailman varassa

Professori Helmi Järviluoma pohtii, voiko teknologia sulkea aistimme ja mitä tapahtuu, jos turismi muuttaa kaikki kaupungit samanhajuisiksi.

Kaisu Lötjönen

Voiko ympäristön arvostamiseen vaikuttaa aistikokemuksilla? Kuinka erilaisia ääniä tai hajuja eri-ikäiset tai eri kulttuuritaustaiset ihmiset aistivat ja arvostavat?

Muun muassa näitä kysymyksiä Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma selvittää parhaillaan tutkimusryhmänsä kanssa.

Vaikka Järviluoma on erikoistunut äänimaisematutkimukseen, tuore tutkimus laajentuu myös muihin aistikokemuksiin. Niitä selvitetään keskisuurten kaupunkien asukkailta Turussa, Brightonissa Englannissa ja Ljubljanassa Sloveniassa.

– Tutkimuksessa kiinnostaa, miten aistimaisemat ovat muuttuneet 70 vuodessa ja nopeasti digitoituvassa maailmassa. Tutkimuksessa on mukana 1930-40-luvuilla syntyneitä ihmisiä sekä nuoria, suoraan digiaikaan kasvaneita, Järviluoma kertoo.

Turun ja Ljubljanan tuoksumuistot
Tutkimukseen sisältyy satoja aistimuistelukävelyitä asukkaiden kanssa. Nähtävillä on jo mielenkiintoisia tuloksia, esimerkiksi hajuaistiin liittyviä muistoja Turusta ja Ljubljanasta.

– Kaupunkeja yhdisti samanlainen likaviemärihaju 1960-luvulla. Sloveniassa on samankaltainen joki kuin Turussa Aurajoki. Siellä sosialismin jälkeinen vanha kaupunki oli hyvin voimakasarominen.

Toisaalta asukkaat ovat nostaneet esille keinotekoisia hajuja. Kun tutkija ihasteli Turun Aurajoen varrella laivaravintolasta tulevaa tervan tuoksua, palautti pitkään alueella asunut henkilö todellisuuteen.

– Iäkäs turkulainen osasi kertoa, että pylvääseen on sutaistu tervaa turistien narraamiseksi, jotta heidät saisi houkuteltua astumaan laivaan. Sloveniassa se ei onnistuisi, sillä siellä tervan hajua pidetään todella saastaisena ja vanhana hajuna. Suomalaisille tervanhajulla on enemmän nostalgista merkitystä.

Muuttaako tursimi kokemusympäristöämme?
Tänä päivänä tutkittavia maita yhdistää niin sanottu Barcelona-ilmiö eli kaupunkien kehittäminen turistien ehdoilla. Tämä heijastuu jo aistimaailmaan, sillä esimerkiksi Ljubljanassa turismin kehittämiseen on otettu aistilähtöinen lähestymistapa. Se tarkoittaa alkuperäisten tuoksujen puhdistamista tai poistamista kokonaan.

– Välillä tulee mieleen, että mihin lopulta päädytään, jos kaikki kaupungit ovat toisensa kopioita ja kaikki persoonalliset piirteet hävitetään. Sellaisia kaikuja on jo kuulunut, että ihmiset eivät tunne enää kaupunkeja omakseen, Järviluoma sanoo.

Kaikissa tutkimukseen kuuluvissa kaupungeissa puolet tutkittavista henkilöistä on taiteilijoita.
– Se on kiinnostavaa, että ovatko taiteilijat ihan koulutuksensakin takia harjaantuneet aistimaan ympäristöä erityisellä tavalla.

Muistot, tunteet ja äänet
Myös äänimaisemalla on tutkimuksessa suuri merkitys. Vanhempi ikäpolvi on puhunut haastatteluissa, miten 1960-luvulla hälinää oli paljon vähemmän.
Moni vanhempi ihminen nosti esiin myös keskittymiskyvyn.

– He kiinnittivät erityistä huomiota siihen, miten kasvokkainen kommunikaatio ja inhimillinen äänimaisema ovat vähentyneet.

Äänillä, kuten muillakin aisteilla, on Järviluoman mukaan vahva yhteys tunteisiin ja muistoihin. Tämä näkyi myös 2000-luvun alkupuolella professorin johtamassa 100 suomalaista äänimaisemaa -projektissa, jossa kerättiin kirjoituksia itselle merkittävistä äänistä.

– 93-vuotias nainen kertoi, miten sateenropina pärekattoon on kaunein ääni, mitä hän tietää. Suomalaiset pitävät eniten laineen liplatuksista veneen laitaan, jäätyvän veden helinästä, lumen narskunnasta. Veteen, jäähän ja lumeen liittyviä ääniä oli enemmän kuin uskoimmekaan.

Ympäristökokemuksia sukupolvilta seuraaville
Järviluoma huomauttaa, että eri sukupolvilla on tärkeä tehtävä saada ympäröivistä äänimaisemista merkityksellisiä lapsille ja lapsenlapsille. Puron solinaa rakastavan isoäidin kannattaa vielä lapsenlapsi puron varrelle.

– Tärkeä osa uutta projektia on tutkia, onko olemassa ylisukupolvista tietoa. Voimmeko vaikuttaa siihen, että myös tulevat sukupolvet arvostaisivat monenlaista ympäristöä kuten luontoa ja kulttuurisesti merkittäviä paikkoja ja niihin liittyviä aistielämyksiä.

Samalla tutkijat selvittävät, miten digitalisoituminen vaikuttaa ympäristön arvostamiseen.

– Digitalisoituminen on pahimmassa tapauksessa sitä, että kuljemme silmät ja korvat kiinni emmekä opi arvostamaan ympäristöä, koska suljemme aistimme.

Yksityiselämässään Järviluomalle yksi tärkeimmistä äänistä on kuovi. Aamulenkki koiran kanssa tuo aistielämyksiin myös Nivankosken pyörteisen solinan ja rytekössä olevan valtavan linnuston.

– Siellä kuulee niin ihmeellisiä konsertteja. Joutsenia, kurkia, laulurastaita, pääskysiä ja jopa kuhankeittäjän. Kauhulla olen ajatellut, mitä siitä seuraa, jos en saisi päivittäistä annosta tätä ihanuutta.

Mihin lopulta päädytään, jos kaupungit ovat toistensa kopioita.

Palkittu professori-Helmi Järviluoma

Itä-Suomen yliopiston kulttuurintutkimuksen professori vuodesta 2005.
Musiikkitieteen dosentti ja Professoriliiton vuoden professori 2019.
Vakiinnuttanut Suomeen tiedettä ja taidetta yhdistävää äänimaisematutkimusta.

Sai aistittujen elinympäristöjen ja ylisukupolvisten ympäristösuhteiden ja niiden muutosten tutkimukseen Euroopan tutkimusneuvoston varttuneen tutkijan 1,9 miljoonan euron rahoituksen vuosille 2016-2021. Hankkeessa on mukana tutkijoita neljästä EU-maasta.


SLOVENIA-SEURAN VIINIMATKA 2019

Slovenia-seura tekee tänä vuonna jo 8. viinimatkansa. Matka suuntautuu Keski-Sloveniaan, Stajerskan viininviljelyalueelle, Mariborin, Celjen ja Ptujn kaupunkien ympäristöön 6.-13.9.2019. Majoittuminen: 2 yötä Celjessä ja 5 yötä Mariborissa.

MATKAOHJELMA

Perjantai 6.9.

Finnairin suora lento Helsingistä klo 16.40, Ljubljanassa klo 18.20. Siirtyminen omalla bussilla hotelli Celeiaan Celjessä, osoite Mariborska cesta 3, 3000 Celje, Slovenia. P.: +386 3 426 97 00.
Hotellissa on ravintola, urheilupubi ja kattoterassi.
Tervetuliaiskuohuviini hotellissa, majoittuminen, ilta vapaa.

Lauantai 7.9.

Aamiainen hotellissa
Klo 10 tutustumme kävellen Celjen kaupunkiin ja vierailemme Celjen linnassa.
Klo 12.30 lähtö Marija & Božidar Zorjanin viinitilalle. Ajomatka vajaat 40 minuuttia.

Tila on pieni mutta viininteko hyvin kunnianhimoista. Zorjanit alkoivat jo 90-luvun puolivälissä tehdä viiniä amforoissa, maahan upotetuissa perinteisissä saviastioissa. Paljon aiemmin kuin Italian puolen kuuluisat hengenheimolaiset. Osa viineistä tehdään tavanomaisemmin, mutta kaikki viinit ovat luonnonmukaisia. Viiden viinin maistelu maksaa15 €/henk.

Klo 16 lähtö läheiseen Slovenska Bistrican kaupunkiin, missä opastettu vierailu linnassa klo 16,30-18 (sisältyy matkan hintaan).

Paluu hotelliin Celjessä, ilta vapaa.

Sunnuntai 8.9.

Aamiainen hotellissa.

Klo 10 lähtö kohti Mariboria kaikki tavarat mukana. Matkalla pysähdymme Zicen luostarissa Slovenska Konjicassa.

Klo 12 jatkamme kohti Mariboria, missä hotellimme on Mercure, osoite: Ulica heroja Šlandra 10, 2000 Maribor. Neljä tähteä.

Majoittumisen jälkeen yhteinen kävelyretki kaupungilla:  Mariborin linna, tuomiokirkko, keskustori Glavni trg ja kaupungintalo, Old Vine House ja vanha vesitorni.

Klo 19 yhteinen buffetillallinen hotellissa (sisältyy matkan hintaan).

Maanantai 9.9.

Aamiainen hotellissa

Klo 12 lähtö viinitilavierailulle Vino Sumanille. Radovan ja Simona Šuman tekevät Zorjanien tavoin hyvin luonnonmukaisia viinejä, tosin ilman amforoita. Šumaneilla on paljon alueen perinteisiä aromaattisia rypälelajikkeita. Kaikki viininsä käyvät kuorineen, myös valkoviinit. Viinejä ei kirkasteta eikä suodateta eikä niihin ei yleensä lisätä sulfiittia. Kuuden viinin maistelumaksu 10 €/henk.

Viinitilalta ajamme Ptujn kaupunkiin, missä teemme pienen kävelyn ja nautimme klo 15.30  iltapäiväkahvit Hotel Mitrassa (sisältyy matkan hintaan).

Klo 18 paluu Mariboriin, ilta vapaa.

Tiistai 10.9.

Aamiainen hotellissa.

Klo 12 lähtö kohti Ducal winesia. Vierailu Mica Lo Ducan tilalla aivan Itävallan rajan tuntumassa on myös nähtävyys, sillä tila on hyvin vanha ja huolella kunnostettu. Muun muassa viinikellari on satavuotias. Myös Ducal tekee osan viineistään amforoissa. Ducalilla on hienostuneita valkoviinejä ja vain yksi punaviini: Pinot noir, ja kuohuviini. Maistelumaksu ei vielä tiedossa.

Iltapäivällä nautimme myöhäisen lounaan Gostice Vrackossa (sisältyy matkan hintaan)

Paluu Mariboriin, ilta vapaa.

Keskiviikko 11.9.

Aamiainen hotellissa

Vapaapäivä Mariborissa. Hotellimme sijaitsee lähellä Mariborin linja-autoasemaa (Mlinska ulica 1) ja Mariborin rautatieasemaa. Mariborista on bussiyhteydet kaikkialle Sloveniaan sekä naapurimaihin, junalla esimerkiksi Wieniin tai Budapestiin. Vapaapäivän voi viettää tutustumalla historiallisen Mariborin nähtävyyksiin tai lähteä johonkin lähiseudun kylpylään, joita on lukuisia, esim. :

https://www.terme-maribor.si/sl/hoteli/hotel-bellevue/wellness

https://urbani-spa.si/

Kauniilla säällä on mahdollista lähteä Pohorjen kukkuloille ulkoilemaan tai nousta hiihtohissillä Mariborin laskettelukeskuksen maisemiin.

Torstai 12.9.

Aamiainen hotellissa

Klo 12 lähtö viinivierailulle Sumenjakille. Srečko ja Tadeja Sumenjakin viinitilalla on myös mehiläisiä ja lehmiä jalostettavina. Tila on kauttaaltaan luomutila. Seuran viinimatkalaiset kävivät täällä jo vuonna 2013. Silloin nähtiin ensimmäisen kerran avoimessa sammiossa luonnollisesti käyvää oranssiviiniä. Nyt haluttiin mennä katsomaan miten tämä miellyttävä pariskunta nyt voi.

Viiden viinin maistelu naposteluineen 10 €/henk.

Klo 19 yhteinen illallinen Mariborissa (sisältyy matkan hintaan).

Perjantai 13.9.

Aamiainen hotellissa ja huoneiden luovutus

Klo 9 lähtö Mariborista bussilla kaikki matkatavarat mukana. Pysähdymme päiväksi Ljubljanaan, jossa vapaa-aikaa, halukkailla mahdollisuus opastettuun kierrokseen kaupungin keskustassa.

Klo 17 lähtö bussilla lentokentälle.
Lento Helsinkiin klo 19.10, Helsingissä 22.45.

Matkan hinta seuran jäsenille on 1100 euroa/henkilö 2 hengen huoneessa ja 1300 euroa 1 hengen huoneessa.  Muilta kuin seuran jäseniltä peritään 50 euron lisämaksu/henkilö. Hintaan sisältyvät Finnairin suorat lennot Hki-Ljubljana-Hki, majoitukset aamiaisineen, ohjelman nähtävyyskohteiden pääsymaksut ja bussikuljetukset Sloveniassa. Matka maksetaan kahdessa erässä, ensimmäinen lasku 385 euroa kattaa lennot. Laskuttaja on Kontiki tours, lasku tulee toukokuussa.  Slovenia-seura laskuttaa loppuerän heinäkuussa.

Viinimaistelut ja ruokailut eivät sisälly matkan hintaan, ellei ohjelmassa toisin mainita ja ne maksetaan paikan päällä käteisellä. Lopullinen hinta ja yksityiskohtainen matkaohjelma, jossa ovat kaikkien viinimaistelujen hinnat ilmoitetaan huhtikuussa ennen matkan maksamista. Oppaina matkalla ovat Sirpa Spoljaric, Slovenian asiantuntija Yrjö Lautela, sekä viiniasiantuntija Lena Björklund.

HUOM! Kyseessä ei ole valmismatka. Muistathan ottaa matkavakuutuksen. Eurooppalainen sairausvakuutuskortti toimii Sloveniassa hyvin ja se kannattaa pitää matkalla mukana. Kortin saa KELAsta.

Lisätiedot ja ilmoittautuminen 15.3.2019 mennessä sähköpostilla sirpa.spoljaric(ät)elisanet.fi

Kerro ilmoittautumisen yhteydessä:
– hankitko lentoliput itse
– onko sinulla ruoka-aine allergioita tai erityisruokavalio
–  kenen kanssa haluat majoittua


Matkamessuilla runsaasti kävijöitä

Slovenia-seuran pieni osasto Ystävyysseurojen liiton yhteisosastolla Helsingin matkamessuilla keräsi tänäkin vuonna runsaasti Sloveniasta kiinnostuneita kävijöitä. Omien esitteiden lisäksi seura oli tilannut runsaasti matkailuesitteitä Slovenian matkailuinfosta ja esitteet sekä kartat menivätkin kuin kuumille kiville. Moni seuran jäsen auttoi messujen onnistumisessa päivystämällä osastollamme ja jakamalla tietojaan Sloveniasta kiinnostuneille kävijöille.


Professori Helmi Järviluoma-Mäkelä palkittiin Vuoden professorina 

Professoriliitto on valinnut Vuoden Professoriksi 2019 kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän Itä-Suomen yliopistosta. Valinta julkistettiin Professorin työ – jatkuvuuksia, muutoksia ja käännekohtia -seminaarissa Tieteen päivillä Helsingissä 11.tammikuuta. Vuoden Professorin palkintosumma on 20 000 euroa.

Helmi Järviluoma-Mäkelä (58) on toiminut professorina Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella vuodesta 2005 lähtien. Hänen johtamaansa aistiympäristötutkimusta tehdään mm. Suomessa ja Sloveniassa.

Tutkimusta tehdään myös yhteistyössä eri alojen taiteilijoiden kanssa. Tähän saakka laajin tämäntyyppinen empiirinen tutkimus toteutuu  kolmessa keskisuuressa eurooppalaisessa kaupungissa: Ljubljanassa, Brightonissa ja Turussa, kerrotaan Itä-Suomen yliopiston tiedotteessa..  

Järviluoma-Mäkelä on ääni- ja aistimaisemien, musiikin ja kulttuurin tutkija. Tieteidenvälisyys näkyy vahvasti hänen tutkimusaiheissaan: niissä yhdistyy sosiologia, musiikkitiede, aistittujen elinympäristöjen tutkimus. Järviluoma-Mäkelä tunnetaan edelläkävijänä, joka on 1980-luvun loppupuolelta lähtien vakiinnuttanut Suomeen tiedettä ja taidetta yhdistävää äänimaisematutkimusta.

 
Aistiympäristökokemuksia  Turussa ja Ljubljanassa 

Kulttuurintutkimuksen professori Helmi Järviluoma-Mäkelän  aistiympäristöjä tutkivalle hankkeelle myönnettiin vuonna 2017 1,9 miljoonan euron Euroopan tutkimusneuvoston varttuneen tutkijan (ERC Advanced Grant) tutkimusmääräraha. 

Hänen johtamansa  Sensory Transformations and Transgenerational Environmental Relationships in Europe, 1950–2020 (SENSOTRA) -tutkimus on viisivuotinen hanke, jossa tuotetaan kipeästi kaivattua uutta tietoa ja ymmärrystä siitä, miten aistitut ympäristöt ja erityisesti ihmisten kokemukset aistiympäristöistään ovat muuttuneet Euroopassa vuosien 1950–2020 välillä. 

– Tutkimus on erityisen ajankohtainen sen vuoksi, että tällä hetkellä on vielä mahdollista tehdä kenttätyötä eli tutkia etnografisesti 1930–40-luvuilla syntyneitä sukupolvia, jotka elivät lapsuutensa ja nuoruutensa ennen tietokoneiden ja digitaalisten laitteiden aikaa. Toisaalta samaan aikaan hankkeessa tutkitaan niin sanottuja diginatiiveja, nuoria, jotka ovat syntyneet digitaalisten älylaitteiden aikaan eli aikaan, jona moniulotteisten ympäristösuhteiden säilyttäminen on uusien haasteiden edessä, kertoo Järviluoma-Mäkelä.. 

Lue Turun tutkimuksen vetäjän FL Inkeri Aulan artikkeli:

https://antroblogi.fi/2018/10/aistit-muistot-ja-teknologia-kokemuksen-valittajina/

Lue lisää:  http://www.uef.fi/en/web/sensotra/ljubljana 

Professori Helmi Järviluoma-Mäkelän
Kuva: Jefunne Gimpel
Nainen ja poika kuva: Varpu Heiskanen


Syyskokouksen päätöksiä

Slovenia-seura ry:n syyskokous pidettiin 20.10. Lyceum-klubilla Helsingissä. Kokouksessa hyväksyttiin toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2019. Hallituksen puheenjohtajana v. 2019 jatkaa Sirpa Spoljaric, muut hallituksen jäsenet ovat Lena Björklund, Helena Leinonen, Helena Päätalo ja Davor Spoljaric, varajäsenet Andreja Valtanen ja Aira Pellinen.  Slovenia-seuran jäsenmaksu vuonna 2019 on 17 euroa/jäsen. Jäsenen perheenjäsenten, opiskelijoiden ja eläkeläisten jäsenmaksu on 12 euroa. Toiminnantarkastajiksi valittiin Tuulikki Fahler ja Olavi Hölttä. Lisäksi kuultiin, että Slovenian Kööpenhaminan suurlähettiläänä aloittaa Edvin Skrl. Hän hoitaa myös Suomen suurlähettilään tehtävät. Skrlin esittely seuraavassa jäsenjulkaisussa.


  Ljoba Jence: Perinne järven ympärillä


   Henrik Harjula: Matka Slovenian menneisyyteen


Pull Punt

Pull Punt, Tallinnassa slovenialaisia tuotteita myyvä kauppa on muuttanut entistä keskeisempiin tiloihin. Uusi osoite on Paldiski maantie 29, 10612 Tallinna, kotisivu shop.pullpunt.eu. Samassa katuosoitteessa sijaitsee myös Viron Slovenia -ystävyysseura.


 TULE MUKAAN LUKUPIIRIIN

Lukupiiri kokoontuu Helena Leinosen johdolla  ensimmäisen kerran 12.1.2016. Lukupiiriin otetaan vielä jäseniä, halutessasi olet tervetullut alkuun vaikka kuunteluoppilaaksi. Tiedustelut ja pikaiset ilmoittautumiset Helena Leinoselle sähköpostilla: helena.leinonen.marianne(a)gmail.com


Slovenia-Seura Ry  15 vuotta

slovenia-seura-15-vuotta-julkaisu-1Slovenia-Seura 15-vuotta: Juhlajulkaisu >>

Katso kuvagalleria  juhlasta la 15.3.2014 >>


Lena Björklundin kokoama viini-info sekä tilausohje slovenialaisille viineille

Nämä kaikki viinitilat ovat Slovenia-seuran viinimatkalaisten hyväksi havaitsemia!

Viiniesite >>


Pikainen viinimatka Slovenialaisten viinien pariin

Jos haluat tehdän pikaisen viinimatkan Slovenialaisten viinien pariin kannattaa pistäytyä TallinnassaKaubamajassa on myynnissä viittä erilaista Verus-valkoviiniä (Ormozin alueelta) ja myös Prismassa jokunen.

Virolaiset seuramme jäsenet,Oliver ja Mart, ovat olleet koemaistajina ja varsin kelvollisiksi maistamansa viinit todenneet – kiitokset heille!


KATSO MYÖS: Hyvä tietää >>


Alpina-kenkätehtaan valmistamia  naisten kenkiä on nyt saatavissa myös Suomesta! Lisätietoja ja myyntipisteitä voi tiedustella suoraan maahantuojalta Sanda Marketing Oy, puh. 050 0307282, www.sandramarketing.fi .


SLOVENIA-SEURAN tuotteet

Olkalaukku ja reppu. Lisää >


Sivujen toteutus: idus, A. Valtanen